10. teema SUHTEELLISTA
Yritys haluaa pitää lehden sisällön sellaisena, että asiakas on tyytyväinen.
Jos asiakas lopettaa lehden tilauksen, hänet yritetään houkutella uudelleen asiakkaaksi. Asiakkaalle tarjotaan myös yrityksen muita lehtiä tilattavaksi.
Kaikki lehtitilauksensa maksavat asiakkaat ovat mielestäni yhtä arvokkaita.
Asiakkaiden hankinnassa käytetään myös nykyisiä asiakkaita. He voivat tuoda uusia asiakkaita suosittelemalla lehteä muille saaden siitä samalla pienen tavarapalkinnon.
lauantai 25. elokuuta 2007
9. TEEMA
9. teema HEIJASTUKSIA
Ellin mielestä yrityksen sisäinen markkinointi on onnistunut, koska häntä on kuunneltu ja hän on saanut hyvää palvelua asioidessaan yrityksen kanssa. Hän on ollut tyytyväinen myös lehden sisältöön.
Ellin mielestä yrityksen sisäinen markkinointi on onnistunut, koska häntä on kuunneltu ja hän on saanut hyvää palvelua asioidessaan yrityksen kanssa. Hän on ollut tyytyväinen myös lehden sisältöön.
8. TEEMA
8. teema KÄTEVÄSTI KÄSILLÄ?
ET -lehden tapauksessa ulkoinen saatavuus tarkoittaa sitä, miten puhelin- ja internetpalvelut on järjestetty. Ne ovat kunnossa. Tilaajat asioivat harvemmin itse yrityksessä, joten sen sijainnilla ei ole niin väliä.
Sisäinen saatavuus on ollut Ellin mielestä kunnossa silloin harvoin, kun hän on joutunut asioimaan yrityksen kanssa.
ET -lehden tapauksessa ulkoinen saatavuus tarkoittaa sitä, miten puhelin- ja internetpalvelut on järjestetty. Ne ovat kunnossa. Tilaajat asioivat harvemmin itse yrityksessä, joten sen sijainnilla ei ole niin väliä.
Sisäinen saatavuus on ollut Ellin mielestä kunnossa silloin harvoin, kun hän on joutunut asioimaan yrityksen kanssa.
7. TEEMA
7. teema POLITIKOINTIA?
Lehden hinnoittelussa käytetään vakiohinnoittelupolitiikkaa, ei paljon alle eikä yli lehtien yleisen myyntihintatason.
Kestotilaus on edullisempi kuin määräaikainen tilaus. Uusille tilaajille annetaan tarjouksia. Koska en ole lehden tilaaja, en tiedä saavatko vakiotilaajat mitään tarjouksia. Kuvittelisin, että Elli Eläkeläistä harmittaisi, jos hän vakioasiakkaana ei saisi mitään tarjouksia.
Lehden hinnoittelussa käytetään vakiohinnoittelupolitiikkaa, ei paljon alle eikä yli lehtien yleisen myyntihintatason.
Kestotilaus on edullisempi kuin määräaikainen tilaus. Uusille tilaajille annetaan tarjouksia. Koska en ole lehden tilaaja, en tiedä saavatko vakiotilaajat mitään tarjouksia. Kuvittelisin, että Elli Eläkeläistä harmittaisi, jos hän vakioasiakkaana ei saisi mitään tarjouksia.
6. TEEMA
6. teema NÄIN MINUUN OSUTAAN
Tarkastelen jälleen Elli Eläkeläistä ja hänen tilaamaansa ET -lehteä markkinointiviestinnän kannalta.
Viestinnän muodot ovat mainonta, henkilökohtainen myyntityö, myynninedistäminen sekä tiedotus- ja suhdetoiminta.
Tuntematta tarkemmin kyseisen firman kaikkia markkinointikeinoja, oletan, että he käyttävät lehtimainontaa sekä suoramainontaa kirjeitse sopiville ikäryhmille. Tarkoitus on antaa tietoa sekä herättää kiinnostusta ja ostohalua. Henkilökohtainen myyntityö puhelimitse tapahtuvan yhteydenoton kautta on yleistä lehtimyynnissä. Myynninedistämistä tapahtuu messujen yhteydessä, joissa on myös asiakaskilpailuja. Tiedotus- ja suhdetoimintaa käytetään houkuteltaessa tilaajaa suosittelemaan lehteä ystävilleen tarjoamalla pieniä lahjoja tilauksiin johtavista suosituksista.
Mielestäni markkinointiviestintä osuu äskettäin eläkepäivänsä aloittaneeseen Elliin.
Tarkastelen jälleen Elli Eläkeläistä ja hänen tilaamaansa ET -lehteä markkinointiviestinnän kannalta.
Viestinnän muodot ovat mainonta, henkilökohtainen myyntityö, myynninedistäminen sekä tiedotus- ja suhdetoiminta.
Tuntematta tarkemmin kyseisen firman kaikkia markkinointikeinoja, oletan, että he käyttävät lehtimainontaa sekä suoramainontaa kirjeitse sopiville ikäryhmille. Tarkoitus on antaa tietoa sekä herättää kiinnostusta ja ostohalua. Henkilökohtainen myyntityö puhelimitse tapahtuvan yhteydenoton kautta on yleistä lehtimyynnissä. Myynninedistämistä tapahtuu messujen yhteydessä, joissa on myös asiakaskilpailuja. Tiedotus- ja suhdetoimintaa käytetään houkuteltaessa tilaajaa suosittelemaan lehteä ystävilleen tarjoamalla pieniä lahjoja tilauksiin johtavista suosituksista.
Mielestäni markkinointiviestintä osuu äskettäin eläkepäivänsä aloittaneeseen Elliin.
5. TEEMA
5. teema TÄMÄ ON MINUN
Tässä teemassa ET -lehti pitäisi esitellä oppikirjan kolmikerrosmallin avulla.
Ydintuote on lehti.
Avustavat osat ovat merkki, ominaisuudet, laatu, muotoilu ja pakkaus. Lehden merkki eli nimi tässä tapauksessa on ET, Enemmän Tarinoita. Ominaisuuksien osalta voisi sanoa, että lehti tarjoaa monipuolista luettavaa, kuten ajankohtaista tietoa, viihdettä ja elämyksiä. Tuote on visuaalisesti ja sisällöllisesti laadukas.
Mielikuvatuotteen osia ovat asennus, takuu, myyntipaikka, maksuehdot, VIP-etu ja myynnin jälkeinen palvelu. Asennus ja takuu ovat enempi muiden tuotteiden kuin lehtituotteiden osia. Tuotteen voi tilata käymättä myyntipaikalla. Lehdellä on asiakaspalvelua varten puhelinnumero ja sähköpostiosoite. Lehti ilmestyy 18 kertaa vuodessa. Kestotilaus on hinnaltaan edullisempi kuin määräaikainen tilaus. Eduista mainittakoon, että lehti antaa tilaajaetuja lukijamatkoille ja pieniä lahjaetuja ystävän houkuttelemisesta lehden tilaajaksi sekä 50 %:n alennuksen ET -ristikon lehtitilauksesta. Lehdessä on myös kilpailuja.
ET -lehti on mielestäni brändi. Lehteen liitetään omaleimaisia, erilaisia ja tunnistettavia mielikuvia, ja tuote on persoonallinen. Mieleen tulee eläkeläisille suunnattu lehti.
Tässä teemassa ET -lehti pitäisi esitellä oppikirjan kolmikerrosmallin avulla.
Ydintuote on lehti.
Avustavat osat ovat merkki, ominaisuudet, laatu, muotoilu ja pakkaus. Lehden merkki eli nimi tässä tapauksessa on ET, Enemmän Tarinoita. Ominaisuuksien osalta voisi sanoa, että lehti tarjoaa monipuolista luettavaa, kuten ajankohtaista tietoa, viihdettä ja elämyksiä. Tuote on visuaalisesti ja sisällöllisesti laadukas.
Mielikuvatuotteen osia ovat asennus, takuu, myyntipaikka, maksuehdot, VIP-etu ja myynnin jälkeinen palvelu. Asennus ja takuu ovat enempi muiden tuotteiden kuin lehtituotteiden osia. Tuotteen voi tilata käymättä myyntipaikalla. Lehdellä on asiakaspalvelua varten puhelinnumero ja sähköpostiosoite. Lehti ilmestyy 18 kertaa vuodessa. Kestotilaus on hinnaltaan edullisempi kuin määräaikainen tilaus. Eduista mainittakoon, että lehti antaa tilaajaetuja lukijamatkoille ja pieniä lahjaetuja ystävän houkuttelemisesta lehden tilaajaksi sekä 50 %:n alennuksen ET -ristikon lehtitilauksesta. Lehdessä on myös kilpailuja.
ET -lehti on mielestäni brändi. Lehteen liitetään omaleimaisia, erilaisia ja tunnistettavia mielikuvia, ja tuote on persoonallinen. Mieleen tulee eläkeläisille suunnattu lehti.
4. TEEMA
4. teema SEGMENTOINTISTRATEGIA
Edellisessä teemassa käsittelin kuluttajahahmo Elli Eläkeläistä ja hänen tilaamaansa tuotetta eli ET -lehteä.
ET -lehti kuuluu Sanoma Magazines Oy:n tuotevalikoimaan. ET -lehden segmentti on naiset ja perheet. Sanoma Magazines Oy:n lehdet kuuluvat johonkin kolmesta kohderyhmästä. On äsken mainittu naiset ja perheet, sitten on tekniikan kuluttajat ja yrityspäättäjät. Kolmanteen kohderyhmään kuuluvat lapset ja nuoret. Näissä kussakin segmentissä on tarjolla useita lehtiä. ET -lehti on suunnattu vanhemmille asiakkaille.
Yritys toteuttaa lehtien osalta selektiivistä strategiaa.
Sama asiakas voi kuulua moneen asiakasryhmään eli olla kiinnostunut eri kohderyhmien lehdistä.
Edellisessä teemassa käsittelin kuluttajahahmo Elli Eläkeläistä ja hänen tilaamaansa tuotetta eli ET -lehteä.
ET -lehti kuuluu Sanoma Magazines Oy:n tuotevalikoimaan. ET -lehden segmentti on naiset ja perheet. Sanoma Magazines Oy:n lehdet kuuluvat johonkin kolmesta kohderyhmästä. On äsken mainittu naiset ja perheet, sitten on tekniikan kuluttajat ja yrityspäättäjät. Kolmanteen kohderyhmään kuuluvat lapset ja nuoret. Näissä kussakin segmentissä on tarjolla useita lehtiä. ET -lehti on suunnattu vanhemmille asiakkaille.
Yritys toteuttaa lehtien osalta selektiivistä strategiaa.
Sama asiakas voi kuulua moneen asiakasryhmään eli olla kiinnostunut eri kohderyhmien lehdistä.
3. TEEMA
3. teema TÄLLAINEN ON ELLI ELÄKELÄINEN
Elli Eläkeläinen on 65-vuotias puoli vuotta sitten eläkkeelle jäänyt leskirouva Helsingistä. Hänen miehensä kuoli kaksi vuotta sitten. Elli asuu yksin omistusasunnossa, joka on kerrostalokolmio. Kaksi aikuista lasta perheineen asuvat omissa kodeissaan muualla pääkaupunkiseudulla. Kolme lastenlasta käy usein vierailulla mummonsa luona.
Elli saa työeläkettä noin 1600 euroa kuukaudessa. Hän on suorittanut korkeakoulututkinnon. Tässä kohtaa pitäisi mainita ammatti, josta työeläke on kertynyt. Lukija voi valita sopivan. Elliä harmittaa, että hän on saanut vain 80 % vastaavissa tehtävissä olleiden miesten palkoista. Siksi eläkettäkään ei ole kertynyt yhtä paljon kuin heille. Onneksi odotetun eliniän leikkuri ei leikkaa vielä hänen ikäluokkansa eläkkeitä. Siitä joutuvat nuoremmat kärsimään. Elli on suomenkielinen ja kuuluu evankelisluterilaiseen kirkkoon.
Ellille ovat perheen lisäksi tärkeitä ystävät ja harrastukset. Häntä eivät ole sairaudet vielä pahemmin vaivanneet, joten liikunnallisille harrastuksillekaan ei ole ollut esteitä. Elli lukee mielellään, ja nyt siihen on myös enemmän aikaa kuin ennen.
Hän tilasi muutama vuosi sitten ET -lehden erään ystävän suosittelujen perusteella. Lehti tarjoaa hänelle kiinnostavista aiheista luettavaa. ET -lehdessä on sekä haastatteluja että hyödyllisiä ja ajankohtaisia artikkeleita hänen ikäisilleen ja miksei muillekin. Jutuista tulee usein keskusteltua ystävienkin kanssa.
Elli Eläkeläinen on 65-vuotias puoli vuotta sitten eläkkeelle jäänyt leskirouva Helsingistä. Hänen miehensä kuoli kaksi vuotta sitten. Elli asuu yksin omistusasunnossa, joka on kerrostalokolmio. Kaksi aikuista lasta perheineen asuvat omissa kodeissaan muualla pääkaupunkiseudulla. Kolme lastenlasta käy usein vierailulla mummonsa luona.
Elli saa työeläkettä noin 1600 euroa kuukaudessa. Hän on suorittanut korkeakoulututkinnon. Tässä kohtaa pitäisi mainita ammatti, josta työeläke on kertynyt. Lukija voi valita sopivan. Elliä harmittaa, että hän on saanut vain 80 % vastaavissa tehtävissä olleiden miesten palkoista. Siksi eläkettäkään ei ole kertynyt yhtä paljon kuin heille. Onneksi odotetun eliniän leikkuri ei leikkaa vielä hänen ikäluokkansa eläkkeitä. Siitä joutuvat nuoremmat kärsimään. Elli on suomenkielinen ja kuuluu evankelisluterilaiseen kirkkoon.
Ellille ovat perheen lisäksi tärkeitä ystävät ja harrastukset. Häntä eivät ole sairaudet vielä pahemmin vaivanneet, joten liikunnallisille harrastuksillekaan ei ole ollut esteitä. Elli lukee mielellään, ja nyt siihen on myös enemmän aikaa kuin ennen.
Hän tilasi muutama vuosi sitten ET -lehden erään ystävän suosittelujen perusteella. Lehti tarjoaa hänelle kiinnostavista aiheista luettavaa. ET -lehdessä on sekä haastatteluja että hyödyllisiä ja ajankohtaisia artikkeleita hänen ikäisilleen ja miksei muillekin. Jutuista tulee usein keskusteltua ystävienkin kanssa.
2. TEEMA
2. teema YMPÄRISTÖSTÄ YMMÄLLÄÄN
Tässä teemassa piti valita yritys, jonka asiakas on, ja tarkastella yrityksen tilannetta kullakin markkinointiympäristön osa-alueella.
Valitsin Helsingin Energian. Se on Helsingin kaupungin omistuksessa oleva energia-alan liikelaitos, joka tarjoaa energiatuotteita ja -palveluita teollisuus-, energia- ja liikeyrityksille, kunnille, kiinteistöille sekä yksityisille sähkön ja kaukolämmön kuluttajille.
Yrityksen markkinointiympäristön osat ovat yrityksen sisäinen ympäristö sekä yrityksen mikro- ja makroympäristö. Sisäiseen ympäristöön kuuluvat liikeidea, yrityskulttuuri, kohderyhmävalinta, markkinoinnin tavoitteet, markkinoinnin kilpailukeinot ja markkinointiorganisaatio. Liikeidea vastaa kysymyksiin kenelle, mitä, miten ja millä saan ostamaan. Markkinoinnin kilpailukeinoja ovat tuotteet ja tarjooma, hinnoittelu, saatavuus, markkinointiviestintä sekä henkilöstö ja palvelut. Mikroympäristön osia ovat kysyntä, kilpailu ja muut ulkoiset sidosryhmät. Makroympäristön tekijöitä ovat julkinen valta, talous, teknologia, kulttuuri ja väestö.
Keskityn tässä teemassa yrityksen ulkoisen markkinointiympäristön käsittelyyn. Yrityksen sisäiseen ympäristöön kuuluvia asioita tulee samalla esille. Aloitan mikroympäristöstä ja siellä kysyntään vaikuttavista seikoista. Kysyntään vaikuttavat ostajista ja yrityksistä johtuvat sekä yhteiskunnalliset tekijät.
Ostajien määrä, tarpeet, tulot, tuotteen käyttö ja elämäntyyli vaikuttavat kysyntään.
Sähköä tarvitaan nyt ja tulevaisuudessa lähes kaikkialla, missä ihmiset toimivat. Sähkön kulutus on tuskin pienenemään päin.
Kuluttajien käyttötottumuksiin vaikuttaa eniten sähkön hinta, jonka korottaminen ohjaa säästämään sähkön käyttöä.
Joillekin kuluttajille sähkön tuotantoon käytettävillä energialähteillä ja tuotantomuodon ympäristövaikutuksilla on merkitystä. Asiakaspalvelun saatavuudella ja muilla eduilla on myös vaikutusta sähköyhtiötä valittaessa.
Oppikirjan mukaiset kysynnän vaihtelut eivät mielestäni koske sähköä. Sähkön kysyntä voi olla kulutuskysyntää tai tuotantohyödykkeiden kysyntää, sillä sähköä tarvitaan hyödykkeiden tuottamiseen.
Yritykset itse vaikuttavat kysyntään tuotteiden laadulla, hinnalla, sijainnilla, kilpailukeinojen käytöllä, imagolla ja kilpailutilanteella. Yhteiskunnalliset kysyntään vaikuttavat tekijät ovat talous, lainsäädäntö, politiikka ja kulttuuri.
Helsingin Energian internetsivujen mukaan he ovat Suomen suurin kaukolämmön ja sähkönsiirtopalveluiden myyjä ja heillä on yli 300 000 asiakasta Suomessa. Kohderyhmät on jo mainittu tämän teeman alussa. Päätuotteiden, sähkön ja kaukolämmön, lisäksi Helsingin Energia tarjoaa tietoliikenne-, tietotekniikka-, energiamittaus- ja sähköturvallisuuspalveluita sekä kaukojäähdytysenergiaa liikekiinteistöjen tarpeisiin. Tarjontaan kuuluvat myös voimalaitosten ja energian jakelujärjestelmien suunnittelu-, projektointi- ja kunnossapitopalvelut sekä Helsingin julkisen ulkovalaistuksen suunnittelu ja kunnossapito.
Helsingin Energia pyrkii luomaan kuvan itsestään asiantuntevana ja ympäristöä säästävänä sekä kustannustehokkaana energiatoiminnan kehittäjänä.
Helsingin Energia tarjoaa kotitalousasiakkaille mm. seuraavia asiakasetuja:
- Online-palvelut
- sähkön, veden ja lämmön käytön raportointipalvelu (sävel)
- plussa-pisteiden kertyminen arvonlisäverollisesta sähkön myyntihinnasta
- sähkötapaturmavakuutus
- sähkön käytön seurantaraportti
- tietoa kodinkoneiden valinnasta, käytöstä ja sähkönkulutuksesta
- valtakunnallinen asiakaspalvelunumero
- asiakaslehti Helen
- sähkölämmittimien vaihtopalvelu
- pinta-, kosteus-, kulutus- ja valaistusmittarin sekä rakenneilmaisimen lainaus
Sähkön myyjä hankkii sähkön tukkumarkkinoilta ja myy sähköenergiaa vähittäismarkkinoilla asiakkaille. Suomessa on yli 70 sähkön vähittäismyyjää. Kaikki eivät kuitenkaan myy sähköä joka puolelle Suomea. Suomessa on noin 120 sähköä tuottavaa yritystä ja noin 400 voimalaitosta.
Suomen sähkömarkkinoiden uudistaminen ja avaaminen kilpailulle aloitettiin vuonna 1995, jolloin tuli voimaan sähkömarkkinalaki. Tällä ja muilla lailla ja asetuksilla yhteiskunta vaikuttaa sähkömarkkinoihin. Sähkömarkkinauudistuksella poistettiin säännöstely sähkön tuotannosta, myynnistä ja ulkomaan kaupasta. Sähkön myyntitoiminta ei edellytä nykyään toimilupaa. Uudistuksen yhteydessä asetettiin pelisäännöt sähköverkoille, jotka ovat luonteeltaan monopoleja. Energiamarkkinavirasto valvoo verkkotoimintaa ja hoitaa muita viranomaistehtäviä.
Sähköä voi ostaa mistä haluaa. Paikallinen jakeluverkon haltija vastaa sähkön siirrosta ja asiakkaalle tulevasta sähkön laadusta.
Sähkön hinnan muodostuminen tukkumarkkinoilla on oma taiteen lajinsa. Kotitalousasiakkaan sähkön hinta muodostuu Energiamarkkinaviraston internetsivujen mukaan kesäkuussa 2007 suunnilleen seuraavasti: sähkön hankinta 34 %, sähkön myynti 7 %, kantaverkkosiirto 2 %, alueverkkosiirto 2 %, jakeluverkkosiirto 30 %, sähköverot 7 %, arvonlisävero 18 %. Yhteiskunnan poliittisilla päätöksillä on vaikutusta mm. verojen suuruuteen.
Kilpailuttamisesta kiinnostuneet voivat tutustua sähkönmyyjien tarjouksiin internetissä. Siellä on näkyvissä myös, minkä verran sähköstä on peräisin uusiutuvasta, fossiilisesta tai ydinvoimatuotannosta. Itse sähkötuote eroaa sähkön vähittäismyyjien välillä hinnan ja sähkön alkuperän mukaan. Kilpailua tälläkin alalla siis on, mutta kuluttajan kannalta se ei juurikaan näy hintatasossa.
Helsingin energian ulkoisia sidosryhmiä ovat energian tukku- ja vähittäismyyjät, rahoittajat, omistajat, kansalaisjärjestöt, viranomaiset ja kuntalaiset sekä Suomen lähialueiden energiayhtiöt ja kaupungit.
Makroympäristössä vaikuttavaa julkista valtaa on jo sivuttu. Taloudella ja teknologialla on energia-alalla tietenkin suuri vaikutus. Kulttuuri ja väestö vaikuttavat jonkun verran.
Mainittakoon vielä kansainvälisestä ympäristöstä tässä yhteydessä mm. päästökauppa, jonka vaikutukset nostavat sähkön hintaa reilusti.
Tässä teemassa piti valita yritys, jonka asiakas on, ja tarkastella yrityksen tilannetta kullakin markkinointiympäristön osa-alueella.
Valitsin Helsingin Energian. Se on Helsingin kaupungin omistuksessa oleva energia-alan liikelaitos, joka tarjoaa energiatuotteita ja -palveluita teollisuus-, energia- ja liikeyrityksille, kunnille, kiinteistöille sekä yksityisille sähkön ja kaukolämmön kuluttajille.
Yrityksen markkinointiympäristön osat ovat yrityksen sisäinen ympäristö sekä yrityksen mikro- ja makroympäristö. Sisäiseen ympäristöön kuuluvat liikeidea, yrityskulttuuri, kohderyhmävalinta, markkinoinnin tavoitteet, markkinoinnin kilpailukeinot ja markkinointiorganisaatio. Liikeidea vastaa kysymyksiin kenelle, mitä, miten ja millä saan ostamaan. Markkinoinnin kilpailukeinoja ovat tuotteet ja tarjooma, hinnoittelu, saatavuus, markkinointiviestintä sekä henkilöstö ja palvelut. Mikroympäristön osia ovat kysyntä, kilpailu ja muut ulkoiset sidosryhmät. Makroympäristön tekijöitä ovat julkinen valta, talous, teknologia, kulttuuri ja väestö.
Keskityn tässä teemassa yrityksen ulkoisen markkinointiympäristön käsittelyyn. Yrityksen sisäiseen ympäristöön kuuluvia asioita tulee samalla esille. Aloitan mikroympäristöstä ja siellä kysyntään vaikuttavista seikoista. Kysyntään vaikuttavat ostajista ja yrityksistä johtuvat sekä yhteiskunnalliset tekijät.
Ostajien määrä, tarpeet, tulot, tuotteen käyttö ja elämäntyyli vaikuttavat kysyntään.
Sähköä tarvitaan nyt ja tulevaisuudessa lähes kaikkialla, missä ihmiset toimivat. Sähkön kulutus on tuskin pienenemään päin.
Kuluttajien käyttötottumuksiin vaikuttaa eniten sähkön hinta, jonka korottaminen ohjaa säästämään sähkön käyttöä.
Joillekin kuluttajille sähkön tuotantoon käytettävillä energialähteillä ja tuotantomuodon ympäristövaikutuksilla on merkitystä. Asiakaspalvelun saatavuudella ja muilla eduilla on myös vaikutusta sähköyhtiötä valittaessa.
Oppikirjan mukaiset kysynnän vaihtelut eivät mielestäni koske sähköä. Sähkön kysyntä voi olla kulutuskysyntää tai tuotantohyödykkeiden kysyntää, sillä sähköä tarvitaan hyödykkeiden tuottamiseen.
Yritykset itse vaikuttavat kysyntään tuotteiden laadulla, hinnalla, sijainnilla, kilpailukeinojen käytöllä, imagolla ja kilpailutilanteella. Yhteiskunnalliset kysyntään vaikuttavat tekijät ovat talous, lainsäädäntö, politiikka ja kulttuuri.
Helsingin Energian internetsivujen mukaan he ovat Suomen suurin kaukolämmön ja sähkönsiirtopalveluiden myyjä ja heillä on yli 300 000 asiakasta Suomessa. Kohderyhmät on jo mainittu tämän teeman alussa. Päätuotteiden, sähkön ja kaukolämmön, lisäksi Helsingin Energia tarjoaa tietoliikenne-, tietotekniikka-, energiamittaus- ja sähköturvallisuuspalveluita sekä kaukojäähdytysenergiaa liikekiinteistöjen tarpeisiin. Tarjontaan kuuluvat myös voimalaitosten ja energian jakelujärjestelmien suunnittelu-, projektointi- ja kunnossapitopalvelut sekä Helsingin julkisen ulkovalaistuksen suunnittelu ja kunnossapito.
Helsingin Energia pyrkii luomaan kuvan itsestään asiantuntevana ja ympäristöä säästävänä sekä kustannustehokkaana energiatoiminnan kehittäjänä.
Helsingin Energia tarjoaa kotitalousasiakkaille mm. seuraavia asiakasetuja:
- Online-palvelut
- sähkön, veden ja lämmön käytön raportointipalvelu (sävel)
- plussa-pisteiden kertyminen arvonlisäverollisesta sähkön myyntihinnasta
- sähkötapaturmavakuutus
- sähkön käytön seurantaraportti
- tietoa kodinkoneiden valinnasta, käytöstä ja sähkönkulutuksesta
- valtakunnallinen asiakaspalvelunumero
- asiakaslehti Helen
- sähkölämmittimien vaihtopalvelu
- pinta-, kosteus-, kulutus- ja valaistusmittarin sekä rakenneilmaisimen lainaus
Sähkön myyjä hankkii sähkön tukkumarkkinoilta ja myy sähköenergiaa vähittäismarkkinoilla asiakkaille. Suomessa on yli 70 sähkön vähittäismyyjää. Kaikki eivät kuitenkaan myy sähköä joka puolelle Suomea. Suomessa on noin 120 sähköä tuottavaa yritystä ja noin 400 voimalaitosta.
Suomen sähkömarkkinoiden uudistaminen ja avaaminen kilpailulle aloitettiin vuonna 1995, jolloin tuli voimaan sähkömarkkinalaki. Tällä ja muilla lailla ja asetuksilla yhteiskunta vaikuttaa sähkömarkkinoihin. Sähkömarkkinauudistuksella poistettiin säännöstely sähkön tuotannosta, myynnistä ja ulkomaan kaupasta. Sähkön myyntitoiminta ei edellytä nykyään toimilupaa. Uudistuksen yhteydessä asetettiin pelisäännöt sähköverkoille, jotka ovat luonteeltaan monopoleja. Energiamarkkinavirasto valvoo verkkotoimintaa ja hoitaa muita viranomaistehtäviä.
Sähköä voi ostaa mistä haluaa. Paikallinen jakeluverkon haltija vastaa sähkön siirrosta ja asiakkaalle tulevasta sähkön laadusta.
Sähkön hinnan muodostuminen tukkumarkkinoilla on oma taiteen lajinsa. Kotitalousasiakkaan sähkön hinta muodostuu Energiamarkkinaviraston internetsivujen mukaan kesäkuussa 2007 suunnilleen seuraavasti: sähkön hankinta 34 %, sähkön myynti 7 %, kantaverkkosiirto 2 %, alueverkkosiirto 2 %, jakeluverkkosiirto 30 %, sähköverot 7 %, arvonlisävero 18 %. Yhteiskunnan poliittisilla päätöksillä on vaikutusta mm. verojen suuruuteen.
Kilpailuttamisesta kiinnostuneet voivat tutustua sähkönmyyjien tarjouksiin internetissä. Siellä on näkyvissä myös, minkä verran sähköstä on peräisin uusiutuvasta, fossiilisesta tai ydinvoimatuotannosta. Itse sähkötuote eroaa sähkön vähittäismyyjien välillä hinnan ja sähkön alkuperän mukaan. Kilpailua tälläkin alalla siis on, mutta kuluttajan kannalta se ei juurikaan näy hintatasossa.
Helsingin energian ulkoisia sidosryhmiä ovat energian tukku- ja vähittäismyyjät, rahoittajat, omistajat, kansalaisjärjestöt, viranomaiset ja kuntalaiset sekä Suomen lähialueiden energiayhtiöt ja kaupungit.
Makroympäristössä vaikuttavaa julkista valtaa on jo sivuttu. Taloudella ja teknologialla on energia-alalla tietenkin suuri vaikutus. Kulttuuri ja väestö vaikuttavat jonkun verran.
Mainittakoon vielä kansainvälisestä ympäristöstä tässä yhteydessä mm. päästökauppa, jonka vaikutukset nostavat sähkön hintaa reilusti.
LIAS 11, kurssitehtävä
1. teema MINÄ JA MARKKINOINTI
Kohtaan markkinointia päivittäin lehtien ja kotiin jaettavien mainosten sivuilla. Katselen näitä mainoksia yleensä vain pikaisesti. Teen tuotteiden tai palveluiden välillä hinta- ja laatuvertailuja mainosten perusteella silloin, kun olen ostoaikeissa. Käytän myös internetiä vertailuja tehdessäni.
Törmään markkinointiin myös ulkona ja kaupoissa liikkuessani. Voin sortua heräteostokseen, jos tuote, jota kuvittelen tarvitsevani, on edullinen ja yrityksen asiakaspalvelu on kohdallaan.
Television mainoksista jää joskus jokin tuote mieleen, mutta eipä television mainonta juuri vaikuta ostokäyttäytymiseeni. Saman tuotteen lähes perättäinen mainonta joskus ärsyttää.
Radiota en juurikaan kuuntele, joten sen mainoksilla ei ole välitöntä vaikutusta arkipäivääni.
Puhelinmarkkinointi, jonka avulla kaupataan lähinnä lehtiä, suututtaa, jos en aiokaan tilata mitään ja soittaja ei anna suunvuoroa sanoa tätä heti puhelun aluksi.
Markkinointiin liittyen kerron vielä, millaisena ostajana ja uutuuksien omaksujana pidän itseäni.
Ostajatyypeistä oppikirjan luettelemat taloudellinen ostaja, shoppailijaostaja, arvojen perusteella ostava ja innoton ostaja tuntuvat tutuilta tuotteista ja tilanteista riippuen. Yksilöllinen ja sosiaalinen ostaja ovat kauimpana minusta.
Oppikirjan luettelemista uutuuksien omaksujatyypeistä tunnistan itsessäni edelläkävijän, enemmistön ja mattimyöhäisen piirteitä. Mielipidejohtajantyyppi tuntuu kaikkein vieraimmalta.
Kohtaan markkinointia päivittäin lehtien ja kotiin jaettavien mainosten sivuilla. Katselen näitä mainoksia yleensä vain pikaisesti. Teen tuotteiden tai palveluiden välillä hinta- ja laatuvertailuja mainosten perusteella silloin, kun olen ostoaikeissa. Käytän myös internetiä vertailuja tehdessäni.
Törmään markkinointiin myös ulkona ja kaupoissa liikkuessani. Voin sortua heräteostokseen, jos tuote, jota kuvittelen tarvitsevani, on edullinen ja yrityksen asiakaspalvelu on kohdallaan.
Television mainoksista jää joskus jokin tuote mieleen, mutta eipä television mainonta juuri vaikuta ostokäyttäytymiseeni. Saman tuotteen lähes perättäinen mainonta joskus ärsyttää.
Radiota en juurikaan kuuntele, joten sen mainoksilla ei ole välitöntä vaikutusta arkipäivääni.
Puhelinmarkkinointi, jonka avulla kaupataan lähinnä lehtiä, suututtaa, jos en aiokaan tilata mitään ja soittaja ei anna suunvuoroa sanoa tätä heti puhelun aluksi.
Markkinointiin liittyen kerron vielä, millaisena ostajana ja uutuuksien omaksujana pidän itseäni.
Ostajatyypeistä oppikirjan luettelemat taloudellinen ostaja, shoppailijaostaja, arvojen perusteella ostava ja innoton ostaja tuntuvat tutuilta tuotteista ja tilanteista riippuen. Yksilöllinen ja sosiaalinen ostaja ovat kauimpana minusta.
Oppikirjan luettelemista uutuuksien omaksujatyypeistä tunnistan itsessäni edelläkävijän, enemmistön ja mattimyöhäisen piirteitä. Mielipidejohtajantyyppi tuntuu kaikkein vieraimmalta.
Tilaa:
Blogitekstit (Atom)